Etäajasta liveaikaan siirryttäessä on hyvä muistutella jälleen, miksi me tätä harrastusta harrastamme ja miksi me tätä vapaaehtoistyötä teemme.
Kesäkuuhun ja koronarajoitusten purkuun siirtyessämme somen täyttää iloiset partiolaiset ympäri Suomen, metsässä, luonnossa, kämpillä, retkillä. Itsekin pääsen pitkästä aikaa kohtaamaan partioystäviäni livenä ja alan jo odottamaan loppukesän samoajaleiriä, johon ilmoittauduin tekijäksi.
Etäajasta liveaikaan siirryttäessä on hyvä muistutella jälleen, miksi me tätä harrastusta harrastamme ja miksi me tätä vapaaehtoistyötä teemme. Niiden lasten ja nuorten iloisten naamojen vuoksi – tietenkin, elämysten ja kokemusten. Niiden muiden ihmisten vuoksi – yhdessä tehden, yhdessä kasvaen.
Miten sinä miellät kasvatusroolisi partiossa?
Aikuisina usein koemme oman roolimme partiossa milloisenkin pestin kautta ja kerromme pestistämme sitä, mitä siinä teemme. Kasvattajani kuitenkin koemme olevamme vain silloin kun olemme suorassa kosketuksessa kohderyhmään. Kuinka usein olet pohtinut, miten tässä pestissäni kasvatan lapsia ja nuoria, miten edistän partion kasvatustoimintaa? Nyt kesän retkiä ja leirejä ajatellen, kun pitkästä aikaa kohtaamme ihan naamatusten niitä kohderyhmäläisiä, on hyvä aika miettiä omaa kasvatusrooliaan.
Keskustelimme Kajon kasvatusjohtajien kanssa Kajon tavoitteesta saada jokainen tekijä omaksumaan ajatus, että koko leiri kasvattaa. Mieti hetki, mitä kaikkea muuta lapsi ja nuori oppii leirillä kuin itse partio-ohjelmasisällön antia? Mitä ruokajonot kasvattaa? Mitä kasvatustavoitteita edistämme yhteisohjelmien kautta? Minkälaista esimerkkiä huollon tai turvan tyyppi antaa kohderyhmäikäiselle?
Partioharrastuksen merkityksellisyys syntyy kasvatuksesta. Me kasvatamme lapsista ja nuorista tulevaisuuden moniosaajia, vaikuttajia ja aktiivisia toimijoita, muiden ihmisten kanssa toimeentulevia vuorovaikuttajia, toimeentarttuvia toisten auttajia. Me kasvatamme roolimalleina ja esimerkkeinä, teoillamme ja sanoillamme, asenteillamme ja olemuksellamme.
Riippumatta pestistämme, oli se sitten lippukunnassa, piirissä tai keskusjärjestössä, meillä on yhteinen kasvatustehtävä. Yhteinen tavoitteemme on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia kansalaisia, kasvattaa rakentamaan yhdessä parempaa maailmaa, toimimaan paremman huomisen puolesta.
Me aikuiset kasvatamme myös toisiamme toimiessamme yhdessä. Ja siinä vasta piileekin partion hienous: vielä aikuisenakin saamme kasvaa, saamme kehittyä, saamme kokeilla ja saamme oppia. Yhtälailla meillä on partiossa roolimalleja, yhtälailla me voimme havaita hyvän käytöksen tai rohkean puheenvuoron, ja kopioida sen. Vaikka Suomen suurimpana nuorisoliikkeenä ensisijainen tehtävämme onkin kasvattaa lapsia ja nuoria, kasvattaa partio silti myös aikuisia – ja vähintään yhtä tärkeäksi muodostuu se, että partio on aikuisille merkityksellinen paikkaa kasvaa ihmisenä.
Partio on kasvatusjärjestö, joka kasvattaa kaikkia! Siksi on tärkeää, että me kaikki identifioidumme kasvattajina – mutta myös kasvajina, elämän totuutta itsekin etsiessämme.
Sonja Uschanov
Kirjoittaja on Suomen Partiolaisten partiokasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen
