Kuntavaikuttaminen

Seuraavat kuntavaalit järjestetään keväällä 2025. Pidäthän silmällä tätä sivua!

Viimeisimmät kuntavaalit järjestettiin 13.6.2021. Tältä sivulta löydät tietoa kuntapolitiikasta, kuntavaikuttamisesta sekä työkaluja vaikuttamistyöhön niin vaalien aikana kuin niiden välillä. Sivulta löytyy myös aktiviteettivinkkejä toimintaan, jolla tutustuttaa partiolaisia kunnan toimintaan ja siihen vaikuttamiseen.

Valtuustoissa päätetään asioista, jotka koskettavat meitä kuntalaisia joka päivä. Valtuustot päättävät kunnan taloudesta. Tätä kautta valtuusto päättää, mihin hankkeisiin ja palveluihin, kuten kouluihin, nuorisopalveluihin ja joukkoliikenteeseen kunta käyttää varoja.

Valtuusto on päätöksenteon ydin ja ylin päättävä elin. Tämän lisäksi kunnissa toimii lautakuntia, joihin osa kunnanvaltuustojen tehtävistä on delegoitu eteenpäin. Lautakunnat voivat tehdä esityksiä kunnanvaltuustolle tai päättää suoraan joitain asioita. Lautakunta koostuu poliittisin perustein valituista kansalaisista eli usein valtuutetuista ja muista aktiivisista kansalaisista.

Kunnan- ja kaupunginvaltuusto tarkoittavat samaa asiaa. Kunnissa on kunnanvaltuustoja ja kaupungeissa kaupunginvaltuustoja.

Valtuusto vaikuttaa partiolaisten arkeen

Erityisesti meille tärkeä asiat, kuten lippukuntien saamat tuet, kolotilat, virkistysalueet ja monet muut, toteutuvat valtuustokauden aikana. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että kuntien tärkeimmät tehtävät tulevat liittymään nuorisoon ja koulutukseen, kun sosiaali- ja terveysalan (sote-)uudistuksen myötä terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien vastuulta.

Partio vaikuttaa yhteiskuntaan

On tärkeää, että partio näkyy ja kuuluu kuntien päätöksenteossa, jotta roolimme ja työmme nuorten parissa muistetaan. Vaikuttavaa ja näkyvää työtä halutaan tukea ja rahoittaa.

Partiolaiset kasvavat yhteiskunnallisesti aktiivisiksi

Yksi partion tavoitteista on kasvattaa yhteiskuntaan aktiivisia kansalaisia. Mikä onkaan parempi tapa kuin ryhtyä konkreettisesti vaikuttamaan lippukunnan toimintaedellytyksiin ja omaan lähiympäristöön? On tärkeää, että jokainen hahmottaa omat mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskuntaan niin vaaleissa ja kuin vaalien välillä.

Harrastaminen – Jokaiselle nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen

Tavoitteet:

  • Kunnat tekevät yhteistyötä koulujen, järjestöjen ja harrastusseurojen kanssa monipuolisten harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi.
  • Kuntiin tarvitaan harrastuskoordinaattorit, jotka toimivat linkkinä eri tahojen välillä ja edistävät matalan kynnyksen harrastamista.
  • Kunnat turvaavat harrastamisen edellytykset tarjoamalla tiloja järjestöjen käyttöön sekä jakamalla järjestöavustuksia. Esimerkiksi koulutilojen nykyistä laajempaa käyttöä iltapäivisin ja viikonloppuisin tulisi selvittää ja kuntien leirikeskuksia ylläpitää.
  • Kuntien järjestämät koulukyydit ja muut kuljetuspalvelut tukevat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Kuntien tulee selvittää poikkihallinnollisesti, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan yhteensovittaa
  • Harrastetilojen riittävyys ja viheralueverkon kattavuus tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Partio, sekä monet muut harrastukset tarvitsevat saavutettavissa olevia harrastetiloja toimintansa järjestämiseen, joten kuntien tulee varmistaa niiden riittävyys myös kaavoituksen yhteydessä.
  • Nuorten harrastustoiminnasta saatu osaaminen tulee tunnistaa kuntien oppilaitoksissa. Kunnat edistävät nuorten mahdollisuuksia hyödyntää harrastuksissa opittuja taitoja opinnoissa ja työelämässä.

Nuorten osallisuus – Kunnat kuuntelevat nuoria päätöksenteossa


Tavoitteet:

  • Nuorisovaltuustojen edustajien tulee saada paikat kaikkiin kuntansa lautakuntiin sekä kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen.
  • Nuorisovaltuustoille sekä koulujen oppilas- ja opiskelijakunnille tulee taata riittävät toimintaresurssit ja kuntien tulee huolehtia siitä, että niissä toimivat nuoret saavat riittävästi tukea toimintaansa. On myös tärkeää välttää kapulakieltä ja monimutkaista terminologiaa kuntien materiaaleissa.
  • Myös vaihtoehtoisia vaikuttamismahdollisuuksia nuorille tulee selvittää ja kehittää. Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnit kokeilut mahdollistavat suoran rahoituksen asioihin, jotka ovat nuorille tärkeitä.
  • Kuntien palaute- ja aloitekanavia on kehitettävä kaikille nuorille sopiviksi. Tärkeintä on, että nuoren ei tarvitse olla vaikuttamistyön asiantuntija tehdäkseen aloitteen. Nuoren tekemä aloite tulee myös käsitellä kohtuullisessa ajassa, ja nuoren tulee saada siihen vastaus.
  • Nuoret vaikuttavat useissa järjestöissä. Kuntien tulee kuunnella nuorisojärjestöjä, sillä ne ovat asiantuntijoita oman lähialueensa kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tätä kuntien harrastuskoordinaattorit voisivat tukea toimimalla linkkinä kuntien päätöksenteon ja järjestöjen välillä.
  • Kunnat pyrkivät edistämään kuntavaalien äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen. Kunnat pyrkivät myös nostamaan nuorten äänestysaktiivisuutta.

Ympäristö, luonto ja ilmasto – jokaiselle nuorelle mahdollisuus luontosuhteeseen


Tavoitteet:

  • Kunnat ovat keskeisiä ympäristö- ja ilmastopolitiikan toimijoita. Kunnat sitoutuvat toiminnassaan tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
  • Hyvä metsänhoito ja metsien kasvusta huolehtiminen luovat edellytykset hiilinielujen ylläpitämiselle. Kunnat laativat omistamilleen metsille metsänhoitosuunnitelman, joka huomioi metsien monimuotoisuuden ylläpitämisen, hiilinielujen kasvun tukemisen ja metsien virkistyskäytön. Kunnat pyrkivät myös kaikessa toiminnassaan säilyttämään lähiluonnon monimuotoisena.
  • Kunnat ylläpitävät alueellaan sijaitsevia retkeilykohteita, kuten taukopaikkoja, laavuja ja pitkospuita. Tietoa kunnan lähiluonto- ja retkeilykohteista löytyy vaivattomasti ja kunnat viestivät virkistäytymismahdollisuuksista eri kanavissa.
  • Kunnat panostavat turvallisiin ja toimiviin kevyen liikenteen väyliin, jotka mahdollistavat nuorten turvalliset koulu- ja harrastusmatkat.
  • Luontokohteet ovat nuorten saavutettavissa. Kaupungeissa panostetaan julkisen liikenteen suunnitteluun. Hyväkuntoinen tieverkosto mahdollistaa luontoon pääsyn turvallisesti.
  • Myös kaupunkialueiden ulkopuolella kiinnitetään huomiota luontokohteiden saavuttavuuteen ja huolehditaan tieverkoston kunnosta ja ylläpidosta.

Ottakaa rohkeasti yhteyttä kunnanvaltuustoon tai vaalien ehdokkaisiin Vaalipöllö-merkin tiimoilta ja hyödyntäkää yhteyttä myöhemminkin!

Partiolaiset, piiri tai lippukunta voi hyvin järjestää vaalipaneelin tai vaikka vaalitorin, jossa pääsee tutustumaan ehdokkaisiin nuoria ja partiolaisia kiinnostavalla tavalla. Valmiita vinkkejä vaalitapahtumien järjestämiseen tulossa pian.

Partiolippukunta saa rohkeasti ottaa kantaa sitä koskettaviin asioihin:
Rahoitus, lähiluonto, retkeilymahdollisuudet kunnassa jne. Apua saa partion kuntavaalitavoitteista.

Partiolaisia saa kannustaa äänestämään ja lähtemään vaaleissa ehdolle!
Päämääränä on kasvattaa aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen yhteisön jäsen.

Tasapuolisuus: mikäli ehdokkaita kutsutaan tilaisuuteen, jossa puhutaan politiikkaa, tulee kutsu esittää kaikille puolueille

Lippukuntien yhteistyö vaaliasioissa on tärkeää: lisää vaikuttavuutta ja selkeyttää toimintaa

Lippukunnan tuki: lippukunnan ei ole sopivaa käyttää esimerkiksi sosiaalista mediaansa vain yhden ehdokkaan markkinoimiseen, vaikka ehdokas olisikin omasta lippukunnasta
Ohjaaminen partioehdokkaat-sivustolle tai yhteiskuvat ”tutustuimme kuntapolitiikkaan” –tyylillä on ok!

Minkään tietyn puolueen taakse ei ole myöskään lippukuntana sopivaa mennä.


Nuorten äänestysaktiivisuus on matalampaa kuin vanhempien ikäryhmien. Lähde: Tilastokeskus,  Äänestäneet kuntavaaleissa 2021.

Tilastokeskuksen mukaan nuorten äänestysaktiivisuus jäi vuoden 2021 kuntavaaleissa vanhemmista ikäryhmistä (data sama kuin kuviossa yllä):

18-19-vuotiaat: 39,1 %
20-24-vuotiaat: 34 %
25-34-vuotiaat: 40,2 %
35-44-vuotiaat: 49,8 %
45-54-vuotiaat: 56,4 %
55-64-vuotiaat: 61,4 %
65-74-vuotiaat: 68,3 %
75-vuotiaat ja vanhemmat: 57,8 %

65-74-vuotiaat äänestivät kaksi kertaa aktiivisemmin kuin 20-24-vuotiaat vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Kansikuva: Lotta Tuominen / Suomen Partiolaiset